Tänään on kp 35. Pisin onnistunut kierto, siis siinä mielessä onnistunut ettei ole tullut tuhrua tai ollut mitään syytä epäillä, että sekä kuukautiset että positiivinen testi jäisivät tulematta. En uskalla testata, en uskalla toivoa enkä uskalla puhua miehelle asiasta. Kielsin jopa miestäkin puhumasta, sanoin ettei sitä vauvaa tule jos siitä puhutaan. Rintoja on aristanut jo varmaan melkein kaksi viikkoa, harmittaa kun ei tullut merkittyä mihinkään milloin aristus alkoi! Muistelen, että mietin sen tulevan jotenkin eätavallisen varhain ja epäilin kierron jäävän melko lyhyeksi.

Nyt tekisi sitten mieli sadannen kerran googlata varhasraskauden oireita, mutta en ehkä uskalla. Harmittaa sitten vähemmän, kun menkat taas tulevat. Sille nyt ei voi mitään, että asia pyörii mielessä 24/7! Ehkä googlaan ihan vähän... Jos joku lukee, pidä peukkuja. Tai älä pidä, sekin voi tuottaa huonoa onnea!